Espoossa heinäkuu 2007

Sisällysluettelo

Lyhyesti

Asustelin heinäkuun 2007 Espoon Otaniemessä tapaillen kavereitani ja tutustuen pääkaupunkiseutuun.

Raporttihistoria

Taustaa

Olen syntynyt Kainuussa (Suomussalmi) ja asunut koko tiedostavan elämäni Oulussa ja Haukiputaalla (naapurikuntia). Käsittääkseni olen myös Järvenpäässä elänyt, mutta siitä ei ole mitään muistikuvia itselläni. Pääkaupunkiseudulla olen vieraillut ohikulkumatkalla ulkomaille muutaman kerran (eli lähinnä Helsinki-Vantaa lentokentällä ja rautatieaseman ympäristössä). Yläasteikäisenä vietimme muutaman viikon äitini kanssa Järvenpäässä erään tuttavan luona ja viime kesänä kävin majailemassa noin viikon ajan Tiskin vieraana Otaniemessä. Kaiken kaikkiaan en ole kuitenkaan juurikaan pyörinyt kyseisellä alueella, varsinkin ottaen huomioon kuinka paljon olen muualla Suomea nähnyt paikkoja. Suurin osa olennaisista alueista ja kaupungeista Suomessa on jo hyvin hallussa, mutta itse Helsinki oli vielä ennen tätä reissua lähes tuntematonta. Tähän yhdistettynä vielä, että lähes kaikki muut ihmiset tuntevat Helsingin ja siellä on suuri osa Suomen nähtävyyksistä (minun subjektiivinen käsitykseni kiinnostavista asioista).

Yritin talvella saada tuloksetta töitä Helsingin suunnalta lähinnä HYKS:istä. Olisin ollut valmis muuttamaan pk-seudulle koko kesäksi, jos työt vain olisivat natsanneet. Myöhemmin keväällä Tisk heitti melko puun takaa, että hänellä saattaisi olla ylimääräinen asunto Otaniemessä kuukauden ajan omien muuttosäätöjen takia. Lopulta tämä varmistui ja sovimme, että minä voin asua siellä pientä korvausta vastaan.

Espooseen

Halusin mukaani etelään pyörän sekä jonkin verran treenivaatteita ja varusteita. Nämä ja muut vaatteet veivät rinkan, muutaman repun ja parin pussin verran tilaa ja olisi ollut hyvin hankalaa lähteä matkustamaan junalla. Todella hyvällä tuurilla sattui kuitenkin, että Tisk joutui työmatkalle Ouluun juuri sopivaan aikaan ja pääsin hänen ja hänen työkaverinsa kyydissä Espooseen. Autona oli vieläpä pakettiauto, joten pyörä tuli hyvin mukana. Matkalla mittailtiin 4-tien tärinaraitojen syvyyksiä ja leveyksiä. Lähtöpäivä Oulusta oli keskiviikko 4.7.

Nukuimme yön Tiskin vanhassa kämpässä ja illalla otimme tervetulomaljat. Seuraavana päivänä, torstaina 5.7., muutimme osan tavaroista Tiskin ja Jenskun uuteen perheasuntoon muutaman sadan metrin päähän vanhasta kämpästä. Näin elelimme sitten lähes koko heinäkuun: Tisk uudessa kämpässä Servin Maijan tiellä ja minä vanhassa soluasunnossa Jämeräntaipaleella. Illalla saunoimme, kokkasimme yhdessä apetta, otimmet oluset ja menimme nukkumaan omiin kämppiimme.

Suuri kesämiitti 2007

Heti ensimmäisenä viikonloppuna oli vuorossa #demittäjien Suuri Kesämiitti (myös demiitti -nimellä tunnettu), johon aioin osallistua sekä tarvittaessa tarjota majapaikkaa muutamille. En voi sanoa olevani aktiividemittäjä, mutta tunnen muutamia mukavia ihmisiä kyseisestä porukasta ja ajattelin uskaltautua paikalle, kun kerta valmiiksi etelässä olin.

Perjantaina 6.7. tavattiin ensin Rautatietorin kompassilla, josta siirryttiin Töölönlahden puistoon alottelemaan. Paikalla taisi parhaimmillaan olla 43 miittailijaa. Muutaman tunnin päästä siitä siirryttiin Meilahdessa olevaan "Penthouseen" eli yhden demittäjän (DMNT) työpaikan saunatiloihin, jotka olivatkin erinomaiset. Tilava sauna, parveke, suuri yhteistila ja keittiö löytyivät paikasta. Iso kiitos paikan tarjoamisesta käyttöön. Ilta oli yleistä biletystä ja itse sain hyvin sosialisoitua uusien ihmisten sekä muutaman vanhan ystävän kanssa. Majotin muutaman Oululaisen demittäjän (Lollox, Tiinu) yöksi.

Demiitti

Lauantai 7.7. alkoi meidän poppoolla bussimatkalla keskustaan ja pizzapuffetilla RAX:ssa. Sen jälkeen selvitimme, että pääbileporukka oli pussikaljalla Finlandia-talon parkkipaikkakatoksessa, koska ulkona satoi vettä vähän väliä. Mekin siis suuntasimme kenkämme sinne. Pelipaikalla otin itse pienet torkut ja muutenkin vauhtiin pääsy oli vähän hitaammanpuoleista. Jossain vaiheessa siirryttiin taas samaiseen Penthouseen, missä jatkui sama meno kuin edellisiltanakin. Tällä kertaa itse tosin olin hiljaisempi ja tyydyin enempi katselemaan muiden menoa. Yöllä palasimme Otaniemeen jälleen samalla porukalla.

Miitistä kirjoitin Demi.fi:n foorumille seuraavasti:

Abula 13.7. 13:33 (79 / 79)
Hipihii. Eka kesämiitti takana ja loistava reissu oli. Perjantaina sain paljon irti ja lauantai meni enempi jumittaessa, eikö muka kunto kestä kakspäivästä? Tapasin kymmeniä uusia naamoja ja yritin parhaani mukaan sosialisoitua monen kanssa, mutta verbaalinen rajoittuneisuuteni teki sen välissä varsin vaikeaksi (morchant voi muistaa yhden ainakin :P).

Suurkiitokset aksulle kaikista käytännönjärjestelyistä (myös pitsoista ja yhteisistä taksikyydeistä!), mutta erityisesti tunnelman ylläpidosta. Miten joku voi olla niin ystävällinen, hyväntuulinen ja kaikkia huomioiva. Iih ihastuin!

Olen ylpeä oululaisuudestani, kun meitä oli niinkin runsaasti paikalla kuin 7 (nakoi, Tiinu, Lollox, miu, Piruile, firkraag, xinffi). Piruilea en ollut aikasemmin tavannut, mutta olipas siinäkin loistis veijari. Mulla on sun sukka repussa! Kiva ku sain yöseuraa myös tänne Otaniemeen, kiitos tyttösille siitä. riminan kanssa tuli juteltua pitkät tovit ja välissä jopa hitusen syvällisemminkin, mikä oli hyvää vaihtelua perinteiseen kevyeen jauhantaan.

Ps. tämä taisi olla ensimmäinen postaukseni tänne :].


px vol 1

Sunnuntaina 8.7. saapuivat sitten px ja unski Tampereelta (unski alunperin Keminmaasta) luokseni. Tiinu lähti aiemmalla junalla Ouluun ja Lolloxin kanssa kävimme ruokaostoksilla ja kokkailimme matkalaisille sapuskaa. Samalla kun nakkasimme Lolloxin rautatieasemalle, ajelimme uusien vieraiden kanssa tutustumaan Itä-Helsingin lähiöihin ja niistä lähinnä Jakomäkeen, joka on ollut vierailulistalla siitä lähtien, kun katsoin elokuvan Nousukausi.

Jämeräntaival
Jakomäki

9.7. (maanantai) siivosimme viimein läävämme unskin kanssa ja kävimme pyöräilemässä Westendissä Tiskin, pxn ja Adelheidin kanssa. Westend on yksi Suomen kalleimmista asuinalueista ja siitä syystä myös kiinnostuksenkohteeni. Illempana kävimme vielä unskin kanssa kävelemässä Lauttasaaren rantojen kautta Kaskisaareen ja edelleen Lehtisaaren kautta takaisin Otaniemeen.

Tiistaina 10.7. unski lähti tapaamaan sukulaisiaan ja minä ja px lähdimme autoilemaan kohti Loviisaa kunnanrajakilpimetsästämään. Uusina kyltteinä sain Sipoon, Porvoon, Pernajan, Loviisan, Kymenlaakson (maakunta), Liljendalin, Myrskylän, Pukkilan, Pornaisen, Askolan, Järvenpään, Keravan ja Tuusulan. Käytiin myös katsomassa Loviisan ydinvoimalaa. Illalla oli McMökän kerhohuoneella bileet naapuritalossa, missä kävimme tutustumassa paikallisiin teekkarimetallisteihin juoman ja makkaran parissa. Paikalla oli myös eräs alunperin oululainen hevari, joka tunnisti minut ala-asteen kummioppiluudesta. Kun hän oli ensimmäisellä ja minä neljännellä luokalla, niin olin hänen kumminsa. Etäisesti muistan nimen kyllä. Melko käsittämätöntä...

Kymenlaakso-kyltti

Keskiviikkona 11.7. suuntasimme pxn ja unskin kanssa Vuosaareen tapaamaan irc-tuttavia. Ensin istuimme muutaman tunnin Jakin luona, missä oli myös LadyMoon. Sitten haettiin Karlis kotoaan ja mentiin tallustamaan jollekin mäelle Vuosaaressa sekä tekemään markettiostoksia Kolumbuksen Sittariin. Käytimme hyväksi pxn automobiilin erinomaista juomienkantokykyä.

Vuosaari

Lappen

Torstaiaamuna saapui luoksemme unskin kaveri Lappen. Me kolme ja px lähdimme pyörillä Kamppiin ostoksille. Matkalla yksi pyöristä menetti kyyditysominaisuutensa ja eräs (köh köh) joutui uhrautumaan juoksemaan Otaniemestä keskustaan (noin 10km). Loppumatkasta tuli hieman orpo olo kadottaessaan pääjoukon ilman paitaa, kännykkää ja lompakkoa. No, onneksi löysin muut kuitenkin. Kierreltiin aluksi hieman vaatekauppoja neljästään ja sitten haettiin jäätelöannokset Ben & Jerry:n jäätelökioskilta. Pidin näistä astetta tuhdimmista jäätelöistä ja uudelleenkin voisi joskus raskia käydä. Tämän jälkeen px lähti takaisin Tampereelle, unski ja Lappen jatkoivat shoppailua ja minä itse lähdin kohti Katajanokkaa. Lopulta kävelin kaikki pätkät kyseisen kaupunginosan kaduista ja valokuvasin kolme suurlähetystöä. Eräs Helsinki-vierailun tarkoituksistahan oli kuvata mahdollisimman monta suurlähetystöä ja konsulaattia. Myös Kaartinkaupungista kerkesin kuvaamaan muutaman, ennenkuin kävi kutsu palata takaisin Kamppiin. Päivän lopuksi vielä käveltiin takaisin Otaniemeen ja näin liikuntoilutunteja tuli yhteensä kuusi ja puoli.

Perjantaina 13.7. (hui) oli vuorossa Linnanmäki unskin ja Lappenin kanssa. En ole tietääkseni koskaan käynyt Lintsillä, joten siinä mielessä olin ihan mielelläni menossa huvipuistoon. Toisaalta taas en ole koskaan kestänyt kovin hyvin pyörimistä eli esimerkiksi kaikissa pihakaruselleissa on aina tullut nopeasti huono olo. Myös osassa Suomen Tivolin laitteissa olen voinut pahoin. Tästä syystä lähdin melko varauksella Linnanmäelle lähinnä katselemaan ja käymään muutamissa kesyissä laitteissa. Ostin kuitenkin rannekkeen koko päivälle.

Ensimmäisenä menimme Vekkulaan, missä muutamassa pyörivässä huoneessa tunsin jo lähenevää pahoinvointia - ei hyvä. Seuraavaksi vuorossa Viikinkilaiva, jonka laskut tuntuivat kerta toisensa heilautuksen jälkeen inhottavimmilta. Mutta en antanut sen häiritä vaan mentiin rohkeasti kohti muita laitteita. Seuraavaksi unski meni yksin Kieppiin, jonka me jätimme suosiolla väliin. Tästä jatkoimme Sateenkaareen ja Linnunrataan ja oloni alkoi tuntumaan pikku hiljaa ihan hyvältä ja uskallauduin aina vain hurjempiin laitteisiin. Lopulta kävin läpi kaikki laitteet, joihin ei välttämättä uskaltaisi mennä - jopa sen Kiepin, josta olin aluksi aivan varma, etten siihen mene. En tiedä mitä keholleni tapahtui tai on tapahtunut, mutta positiivinen yllätys tämä oli. Itse asiassa innostus kasvoi loppua kohden ja nyt haluaisin käydä ulkomailla jossain oikeasti hurjissa laitteissa. Niin sitä vaan turtuu. Kirnu ja Kieputin olivat varsin hauskoja, kun taas Kieppi ja Mustekala olivat edelleen siellä ei-niin-mukavat -kategoriassa. Raketistakin sai kiksejä varsinkin ensimmäisillä laukaisuilla. Vuoristoratakin oli ensimmäisellä kierroksella huikea. Kaiken kaikkiaan kokemus oli huippu ja kiitos tytöille, että raahasivat minut puistoon huvittelemaan.

Lintsi

Illalla otettiin Tiskin kanssa Elmakisa oluella höystettynä. Sääntönä oli juoda olut joka toisen läpipeluun jälkeen aina kahdentoista ensimmäisen internaalin ajan. Asiaan vihkiytymättömille riittää sanoa, että pelaamiseen menee aikaa noin 7-8 minuuttia ja tähän siis juodaan lisäksi kuusi olutta suunnilleen tasaisin väliajoin. Minun loppuajakseni tuli noin 15 minuuttia ja Tiskillä meni hiukan alle puoli tuntia. Maha alkoi huutamaan jo melko täyttä viimeisen oluen kohdalla. Ei tälläisiä kilpailuja pitäisi harrastaa, mutta kun on tyhmä niin on.

Kaksin

Lappen lähti lauantaina 14.7. kohti Saloa ja jäimme, ainakin periaatteessa, kahdestaan unskin kanssa. Iltapäivällä pyöräilimme Tiskin kanssa Kontulaan tapaamaan tp8 ja Shantaria. Heidän kanssaan kokkasimme luksussafkat ja pelasimme erän menolippua. Ruokapöydässä oli aurajuustopottuja, possunfilettä, kukkakaali-jauheliha-juusto-gratiinia, sovellettua ceasar-salaattia sekä jälkiruokana mustikkarahkaa. Illalla pyöräiltiin vielä takaisin Otaniemeen ja tp8n saatto hieman venähti aamun tunneille. Itse asiassa hän jäi muutamaksi tunniksi nukkumaan luoksemme ja pyöräili vasta aamun valjetessa takaisin kotiinsa.

yhteiskokkailu

Sunnuntai 15.7. alkoi kotijumituksella. Siivosimme kyllä ja kävimme kaupassa, mutta lähinnä vain makoilimme sängyssä. Koko reissun ajan oli ollut koko ajan jotain tekemistä ja juurikaan ei ollut kerennyt pysähtyä rentoutumaan, joten ihan tervetullutta tälläinenkin päivä oli. Illalla lähdimme unskin kanssa kahdestaan kävelemään tarkemmin Westendin katuja ja keskiyöllä käytiin vielä Mäkkärissä McFlurrylla ja parilla juustoburgerilla.

16.7. (maanantai) oli vielä "pahempi" kotijumipäivä. Kävimme ainoastaan Tiskin kanssa kahdestaan pyöräilemässä noin 50km lenkin katsomassa Martinlaaksossa Mika Häkkisen tolppaa - ironisesti pystytettynä lukion pihalle.

Tiistaina 17.7. lähdimme kävellen unski-neidin kanssa Lauttasaaren rantojen kautta keskustaan kuvaamaan suurlähetystöjä. Muistamisen arvoista on myös itsekasattu jäätelöannos Espalla. Kokonaiskävelymatkaksi tuli huikeat 35km, mikä rikkoi keveästi unskin edellisen pituusennätyksen, joka oli noin 20km viime uutenavuotena.

Keskiviikkona 18.7. harrastettiin taas kotimussutusta ja otettiin pienet kalsarikännit. Tiskin kanssa käytiin myös Niittykummun Lidlistä ostamassa jäätelöä ja juustoa.

Torstaina 19.7. pyöräilimme unskin kanssa Serenaan polskimaan. Pyöräilymatkaa tuli noin 60 kilometriä ja vesipuistoilakointi oli myös varsin kuluttavaa. Matkalla kuvattiin pyörällä Vantaan ja Kauniaisen rajakyltit sekä Kauniaisten kaupungintalo. En ollut käynyt Serenassa aikaisemmin, joten tämäkin huvipuisto oli uusi kokemus. Yritimme saada kavereita mukaan, mutta kaikilla oli jotain muita menoja tai esteitä. Puistossa oli kivaa, mutta ei niin kivaa kuin Lintsillä. Vaikka ei ollutkaan mikään hellepäivä, niin ihmisiä oli melko paljon - varsinkin sisällä. Saunoissa oli ahdasta ja parhaimpiin vesimäkiin joutui jonottamaan 15 minuuttia. Pihalla pääsi kyllä suoraan laskemaan, mutta siellä oli sen verran viileää, ettei yli puolta tuntia viihtynyt hytisemässä. Kyllä Serena on enemmän lasten paikka ja ei mitään suurta hinkua tullut päästä Suomen muihin vesipuistoihin. Mutta kivaa silti oli yhden iltapäivän verran.

Perjantaina 20.7. unski lähti takaisin kotia Keminmaahan ja pidimme jäähyväisbileet Tiskin kanssa. Sitten alkoikin valmistautuminen seuraavan päivän koitokseen eli olutkävelyyn.

Kehä I

Lauantaina 21.7. matkustimme Tiskin kanssa bussilla ja metrolla Itäkeskukseen tapaamaan Karlista. Sitten haettiin mäkkäristä 27 juustoburgeria ja suunnattiin Kehä I:n alkumetreille. Hieman ennen lähtökuvaamista huomasin kännykkäni hävinneen. Soitto siihen selvitti puhelimen olevan bussikuskilla, joka kesken ajamisen yritti huonolla suomen kielellä selvittää, mitä puhelimelle tehtäisiin. Asia jäi melkoisen epäselväksi, mutta myöhemmin kuitenkin puhelin palautui minulle, joten kuski hoiti osuutensa moitteetta. Suuri kiitos hänelle ja koko HKL:lle, vaikka löytötavaratoimistolle 20 euroa joiduinkin maksamaan (suhteellisen iso summa halvasta 5140i puhelimesta).

Olutkävely

Pieni vesisade yritti ajottain häiritä hupiamme, mutta vastoinkäymisistä huolimatta tallustimme askel kerrallaan kohti länttä. Uusi olut avattiin aina puolen tunnin välein ja samalla otettiin myös hamppari. Olin Mäkkärissä hirmuisen nälkäinen ja jostain syystä söin heti pohjille kolme burgeria ennen starttia. Senpä takia hyydyin ja seitsemännen kohdalla ja päätimme Tiskin kanssa lopettaa "tasapeliin". Kisassa molemmat söimme 4 hampparia, mutta itselläni oli kyllä kolme jo pohjilla juuri ennen lähtöä. Pidimme myös kisan kuka käy viimeisenä tyhjentämässä rakkonsa. Siinä voitto meni Tiskille ja minä tulin toiseksi. Leuanvetokisassa top3 oli Abula 12, Karlis 11, Tisk 1 ja vatsoissa Abula 18, Tisk 16, Karlis 0.

Matka eteni rattoisasti Leppävaaran Sellolle asti, missä oluet alkoivat olla loppu. Varasimme matkalle 12 per äijä, mutta itse otin vahingossa 15 joten niitä oli lopulta 13 jokaiselle. Koska matkaa oli vielä jäljellä ja fiilis hyvä, niin kävimme hakemassa Alkosta 1.5l kuohuviinin Jokelle tuliaisiksi, korillisen olutta, kuivalihaa, minibanaaneja ja saunavihdan. Sen jälkeen oli enää noin 5km matka Otaniemeen, mutta Tisk teki oman ratkaisunsa ja lähti metsäsekoilujen päätteeksi seuraamaan valtatie ykköstä Kehä I:n sijaan. Tästä aiheutuneista sekoiluista (Joojoo, kyllä minä tulen perässä, menkää vain!) matkaa tuli melkein tuplat ja aikaa kului kolme tuntia. Lopulta iski kaikille reilumpi humala ja emme millään enää kyenneet takaisin Leppävaaraan Joken luokse saunomaan. Illan lopuksi kävimme vielä nakkikioskilla, McMökän grillibileissä ja Tisk heiluttamassa vihtaa jossain saunabileissä. Yritti hän myös lähteä yksin bussilla Leppävaaraan, mutta onneksi yhtään bussia ei tullut odottelun aikana. Lopulta pojat sammuivat lusikka-asentoon luokseni ja itse valvoin aamutunneille saakka. Reissu oli legendaarinen, mutta kaikki ovat varmaan sitä mieltä, että muutamalla vähemmälläkin oluella olisi pärjännyt. Tisk rikkoi oman pituuskävelyennätyksensä noin kilometrilla, ja Karlis taas reilulla kymmenellä.

Olutkävely

px vol 2

Sunnuntaina 22.7. päätettiin sitten mennä viimein Joken luokse saunomaan Tiskin kanssa. Karlis ei töidensä takia päässyt paikalle, mutta sen sijaan px pyöräili Tampereelta luoksemme. Pelattiin kierros pokeria (voitin!), testattiin Wiitä, kokattiin kanaa ja pastaa sekä istuttiin tovit saunassa. Kävimme myös kuvaamassa Espoon raviradan Vermossa (inside-läppä yläasteajoilta).

Jokella

Seuraavana päivänä eli maanantaina 23.7. lähdimme pxn kanssa pyöräilemään länteen ja sain uusina kunnantaloina ja kyltteinä pyörällä Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion. Pyörämatkaa tuli noin 100km ja loppumatkan vesisade hieman harmistutti. px ajeli suoraan rautatieasemalle ja junaili itsensä takaisin Tampereelle.

Siuntio

Yksin

Tiistaina 24.7. hain kännykkäni takaisin Vallilasta, mistä jatkoin matkaa Helsingin vankilan ja Mäkelänrinteen lukion kautta Kallioon bongaamaan 20 pubia. Uusia lähetystöjä kuvasin myös sekä kävin katselemassa Keskustassa Säätytaloa ja muita vastaavia virastoja. Paluumatkalla kotia kävin vielä katselemassa Mäntyrannan portteja.

Keskiviikkona 25.7. lepäilin yksin kämpillä ja illalla vasta lähdin tekemään pienen pyörälenkin keskustaan. Kävin katsomassa Vanhaa kaupunkia, Arabianrantaa sekä Keskustan ja Lauttasaaren yöelämää. Hietaniemen hautausmaan portit olivat jo kiinni.

FEM07

Viimeisenä viikonloppuna oli vuorossa Elmamiitti, jota myös kutsuttiin epäviralliseksi FEM07:ksi (Finnish Elma Meeting). Epävirallinen sen takia, että se oli aika suljettu ja kaikilta osin hyvin epäammattimainen. Lähinnä juotiin kavereitten kanssa olutta ja pelattiin pari kierrosta Elmaa. Torstaina 26.7. kävin aamusta kävelylenkillä yksin Tapiolassa, jonka jälkeen muutettiin pari kantoreissua Tiskin tavaroita vanhasta uuteen. Sitten mentiin saunaan, jonka aikana emps saapui Otaniemeen. Otettiin vähän olutta ja mietittiin tulevaa.

Perjantaina 27.7. lähdimme empsin kanssa pyörillä Helsingin rajakyltin kuvaamisen jälkeen ensin Kaskisaareen Kimi Räikkösen taloa katsomaan ja sitten Hietaniemen hautausmaalle etsimään merkkihenkilöiden hautoja, joita emme kyllä hirveänä löytäneet vaikka yli tunti hautarivejä kävelimme edestakaisin. Olisi kannattanut etukäteen katella netistä, missäpäin on mikäkin hauta. No ainakin löydettiin Axel Lillen hauta (inside-läppä). Sitten jatkettiin Hietaniemen rannalle ja edelleen Keskustan vaatekauppoihin. Käytiin istumassa Tähtitornimäellä ja Kaivopuistossa pussiviinillä, katsomassa Yliopistoa ja Senaatintoria, Espaa sekä Aleksanterinkatua. Kuvasin myös Helsingin kaupungintalon. Stockmannilla kierreltiin hieman ja safkaamaan päädyttiin Rossoon pannupizzalle. Paluumatkalla Otaniemeen käytiin vielä Mäntyniemessä. Samaan aikaa olivat myös vender, Ismo ja Orcc saapuneet Tiskin luokse. Illalla jauhettiin schaissee ja otettiin pari olutta.

Lauantaina 28.7. aamusta pelattiin dual-battle kisa, missä arvottiin aina peliparit ja voittajat 10-15min battlesta pääsivät jatkoon. Lopulta voittajaksi nousin minä päihittämällä venderin finaalissa. Jokke liittyi jossain vaiheessa mukaan ja sitten pelattiin pokeria taas, jonka tällä kertaa vei emps (Tisk toinen). Six first internals kisassakin voitto tuli minulle omalla henkilökohtaisella ennätyksellä 2:48. Myös Ismo ajoi huipputuloksen häviten vain muutamalla kymmenyksellä.

TULOKSET
2:48,0 Abula
2:48,3 Ismo
3:51,6 emps
4:43,1 Tisk
4:51,6 Orcc
4:54 Jokke
4:59 kimitys
9:44 vender


Kisailujen jälkeen katsottiin skint0rin tekemä Elma Done Quick video, joka julkaistiin edellisenä päivänä. Sitten lähdettiin pihalle potkimaan footbagia ja hyppimään kiikusta, missä jaettu voitto tuli kaikille osallistujille eli kimitykselle, minulle ja Orccille. vender toimi valmentajana ja näytti viimeisenä, miten kiikku saadaan solmuun.

Elma Done Quick

Takaisin Ouluun

Sunnuntai 29.7. oli lähtöpäivä. Elmakaverit häipyivät keskipäivän tienoilla kohti kotejansa ja itse hyppäsin Heikin ja Jaakon auton rattiin kahden aikoihin. He olivat olleet seikkailukisailemassa Tammisaaressa viikonlopun ja myös matkalla pohjoiseen. Pojat olivat sen verta väsyneitä, että jouduin ajamaan ensin Tampereelle ja siellä vaihdettiin Heikin autoon ja sillä edelleen Ouluun. Illalla tuli vielä vastaan ex tempore majotus Palantyrelle.

Loppusanat

Kuten olin lähes varma etukäteen, niin minulla oli todella kivaa koko ajan ja täten reissu oli onnistunut. Ehdin tekemään suurimman osan haluamistani asioista ja seuraa oli melkein koko kuukauden - nukuin vain viisi yötä yksin 27:sta, joista erillaisia unikaverikombinaatioita oli 13. Sain kuvattua lähes kaikki suurlähetystöt ja myös jokusen kuntakyltin. Osallistuin Demiittiin ja Elmamiittiin. Kävin Jakomäessä, Westendissä, Martinlaaksossa, Myyrmäessä, Kulosaaressa, Vuosaaressa, Kalliossa ja lukuisissa muissa mielenkiintosissa kaupunginosissa. Tapasin tp8n, Shantarin, Karliksen, Tiskin, Joken, pxn, unskin, kimityksen, Petrin, Ismo, venderin, empsin, Orccin, Jakin, LadyMoonin, Lappenin ja Adelheidin sekä muutamia McMökäläisiä. Kävin Linnanmäellä ja Serenassa sekä pääsin olutkäveleen Kehä I:n päästä päähän. Reissulla jäi väliin Metromaraton (kuljetaan metrolla yksi pysäkkiväli, juodaan olut, kuljetaan uusi väli ja jatketaan tätä koko matkan), puolikas triathloni (uimahalleilla oli huonot aukiolot ja aika loppui kesken) sekä muutamien ihmisten tapaaminen, mutta mikään näistä ei jäänyt kuitenkaan erityisesti harmittamaan.

Suurimmat kiitokset menevät tällä kertaa Tiskille, joka ei vain tarjonnut kyytiä Oulusta Espooseen ja antanut asuntoa käyttööni vaan myös oli seuranani lähes koko ajan. Arvostan myös paljon unskin isoa uhrausta kesälomasta viettää kanssani. Joken ja DMNT:n saunat olivat lämpimiä ja 102T:n bussikuski noheva. Kiitos paluukyydistä Jaakolle ja Heikille. Kiitos Emolle jääkaapin täytöstä ennen kotiintulemistani. Kiitos kaikille seuranpidosta ja yhteisistä ilakoinneista, toivottavasti tavataan jatkossakin.

Ainiin, yksi syy Helsinkiin tutustumisessa oli se, että haluaisinko asumaan sinne. Tässä kun muutaman vuoden päästä valmistuu, niin voisin kyllä lähteä töihin muuallekinpäin kuin Ouluun. Itse asiassa Oulu alkaa jo hieman kyllästyttää. Varteenotettavia vaihtoehtoja Suomessa ovat lähinnä Tampere ja pk-seutu. Helsinki osottautui aivan mielenkiintoiseksi paikaksi, mutta ei se mitenkään ylivoimaisen hyvä ole. Kauppojen tavara- ja ruokatarjonta on parempi, alueelta löytyy kaikki ja palkat ovat hyvät. Toisaalta liikkuminen on vaivalloisempaa ja kavereita minulla ei niin paljoa ole alueella. Mutta mikäpä ettei.

Linkit

Kommentointi

Nimi:
Spam-tarkistus: (englanniksi aurinko, kolme kirjainta)