| Sisällysluettelo |
|---|
Alunperin projektin tarkoituksena oli kuvata kaikkien Suomessa olevien kuntien (reilu neljä sataa) rajakilvet (yksi kuva per kunta riittää), mutta sittemmin se on laajentunut sisältämään myös kunnantalot sekä kuntakyltit pyörällä kerättynä ja myös lakkautettujen kuntien.
Kuntakylttiprojekti (kunnanrajakilpi on virallinen termi) alkoi 2003-06-02, kun lähdimme roadtripille pxn ja Markuksen kanssa Lappiin ja Norjaan. Ensimmäinen kohde oli Ranuan kyltti ja tarkoituksena oli ottaa todistus vierailustamme kyseisessä kunnassa. Tästä jatkui kuvaaminen jokaisen uuden kunnan rajalla niin Suomessa kuin Norjassa ja muutaman päivän reissaamisen jälkeen meillä oli kasassa jo lähes koko Lappi ja kahdeksen kuntaa Norjasta.
Tästä kylttien keruu jatkui jonkin aikaa kohtuullisen aktiivisena, mutta omalta osaltani projekti hiipui alun nopean tahdin jälkeen. px innostui keräämisestä enemmän ja hän saikin kuvattua viimeisen puuttuvan kylttinsä jo vuonna 2004. Sittemmin hän on keskittynyt keräämään vanhan mallin kylttejä, joihin minulla itselläni ei ole intressejä. Niitä on mahdoton saada kaikkia, urakka olisi aivan järjetön ja kaiken lisäksi ei ole mieltä matkia px:iä.
Vuonna 2006 harrastus sai uutta pontta, kun kiersimme pyörillä Ahvenanmaan kunnat ja sain kavereita mukaan kiertämään kuntia Helsingin ympäristössä. Myös mr innostui projektista. Tässä vaiheessa itse lisäsin repertuaariin kunnan- tai kaupungintalojen (kaupunki on erikoisstatuksen ottanut kunta) kuvaamisen sekä pyörällä kunnissa vierailun. Kunnantalojen kuvaamisen idea on se, että joutuu käymään myös kuntakeskuksessa eikä pelkkä rajalla pyörähtäminen riitä. Pyöräilyn idea taasen on taata, ettei urakka ole ihan vielä loppusuoralla. 2006-09-15 Siikajoki sai kunnian olla ensimmäinen kunta, mistä olen kuvannut kaiken vaadittavan eli sekä pyörän kanssa että myös kunnantalo on ikuistettuna. Ensimmäisen kunnantalon kuvasin sattumalta jo ensimmäisellä reissulla 2003-06-02 (Savukoski), vaikka niiden keräämisen aloitin virallisesti vasta vuonna 2006. Haukipudas sai puolestaan olla ensimmäinen pyörällä saavutettu kunta (2004-10-01).
Kesällä 2008 päätin laajentaa projektia vielä kertaalleen ottamalla mukaan myös nykyisen kunnallisasetuksen aikana lakkautetut kunnat, joita on Suomessa rapiat 200 (tilanne 2008-07-30). Niistä on yleensä mahdoton saada kylttikuvia, mutta kunnantalon löytää joskus. Jos kunnantalokin on hävinnyt, niin pyrin löytämään jonkin aluetalon tai muun todisteen paikalla käymisestä.
Käytännön syistä olen päätynyt käyttämään kunnan nimestä aina virallista suomenkielistä versiota, jos se on olemassa. Poikkeuksena Ahvenanmaa, koska siellä suomenkieliset nimet eivät ole vakiintuneet käyttöön (esimerkiksi Präntiö, Köökari, Lumparlanti). Tässäkin on toki poikkeuksensa eli Maarianhaminasta käytän suomenkielistä versiota. Tässä yhteydessä mainittakoon myös, että Luodon (ruots. Larsmo) kyltissä lukee vain Larsmo, mutta silti sen suomenkielistä nimeä käytetään muunmuassa kunnan omilla nettisivuilla suomenkielisessä osiossa ja näinollen myös minä käytän Luotoa. Olen pitkälti samoilla linjoilla Wikipedian kanssa tässä asiassa.
Kahdessa kunnassa, jotka ovat olleet olemassa projektini aikana, ei ole ollenkaan uuden mallin kuntakylttiä: Houtskari ja Kumlinge. Tämän lisäksi joillakin kunnilla (esimerkiksi Vantaa, Karjaa ja Ahvenanmaan kunnat) on käytössään erittäin epästandardeja malleja. Erittäin siksi, että tarkalleen ottaen hyvin moni kunta rikkoo varsin tarkkaa kuntakilpiasetusta, jossa on millilleen määrätty kaikki säädökset.
En ole keksinyt mitään hyvää tapaa määrittää, mikä on pyörän kera kuvattu kyltti. Mielestäni ei ole mielekästä, että pyörällä pitäisi aina lähteä kotoa ja palata myös sinne (liian kova urakka), mutta toisaalta ei siinäkään ole järkeä, että kuljettaisin pyörää auton perässä ja näin keräisin kylttejä mukamas pyörällä. Tästä syystä olen määrittänyt pyörä-kylteiksi sellaiset, joiden kanssa itse pystyn elämään ilman huonoa omatuntoa. Arvioisin, että tähänastisista (2008-01-07) pyörä-kylteistä mikään ei ole tullut alle 50km lenkillä. Idea siis juuri kylttien kuvauksessa on se, että ajaisin pyörällä jokaisen kunnan alueella. Tähän projektin osaan voi tulla vielä tarkennusta myöhemmin.
Monien lakkautettujen kuntien kunnantalot ovat edelleen olemassa - toisin kuin kyltit - joten niiden kuvaaminen on usein mahdollista. Jos kunnantalokin puuttuu, niin pyrin löytämään jonkin aluetalon tai muun todisteen paikalla käymisestä. Tilastoissa lasken nämä aluetalot ja muut todisteet kunnantaloiksi - ideahan oli todistaa kuntakeskuksessa vierailu.
Temmeksen, joka lakkautettiin 2001-01-01 (eli ennen 2003-06-02), uuden mallisen rajakilven löytää edelleen Temmeksen kotiseutumuseosta (tilanne 2008-08-05). Olennaista on siis todistaa kuvalla kunnan alueella käynti. Pyrin sen tekemään ensisijaisesti kunnanrajakilpien ja kunnantalojen avulla ja toissijaisesti jotenkin muuten. Vaikka ensisijaisesti kerään vain uuden mallin kuntakilpiä, niin hyväksyn myös kuvat vanhan mallisista, jos uutta ei ole saatavilla.
Nykyinen kunnallisasetus tuli voimaan vuonna 1865. Täten yksikään kunta - sanan täsmällisessä merkityksessä - ei voi olla tätä vuotta vanhempi ja tästä syystä monet vanhat pitäjät ja kaupungit on merkitty perustetuiksi kuntina vasta 1865-01-01 tai sen jälkeen.
Projektissani eri kunnat erotellaan nimien perusteella paitsi tilanteessa, missä uusi nimi on täsmälleen sama kunta maantieteellisesti kuin vanhakin kuten esimerkiksi Kemin maalaiskunnan ja Keminmaan tapauksessa. Olen listannut nämä nimimuutokset-tiedostoon. Toisaalta vanha Akaa ja uusi Akaa ovat molemmat listassani Akaan alla, joten se voidaan ajatella olleen perustettu kaksi kertaa historiansa aikana. Pyrin myös kuvaamaan kyltin uudestaan, jos kunnan vaakuna on muuttunut ja näin myös itse rajakilpi. Rajakilpimuutokset löytyvät myös erillisestä tiedostosta.
Kuntalistassa on käytössä seuraavanlainen formaatti:
Päiväys on muodossa vuosi-kuukausi-päivä, kuten kaikissa muissakin päiväyksissä tällä sivulla. Suluissa olevat kirjaimet symboloi kategorioita: K = kyltti (kyltti kuvattu miten tahansa), T = talo (kunnan- tai kaupungintalo), A = jokin muu todiste (esimerkiksi aluetalo), P = pyörä (kyltti kuvattuna mennen pyörällä kyltin luokse), M = muutos (kunta on perustettu, lakkautettu, luovutettu, uudelleennimetty tai kunnanrajakilpi on muuttunut ratkaisevasti esimerkiksi uuden vaakunan johdosta). Luovutetuksi kunta katsotaan silloin, kun kunnan keskusta on siirtynyt Neuvostoliiton alueelle. Sivulla voi esiintyä myös esimerkiksi K2 tai T2, jolloin on kyseessä uudelleenkuvaus samasta kategoriasta, vaikka minulla oli jo kriteerit täyttävä kuva. Syitä tähän ovat esimerkiksi edellisen kuvan huono laatu, kunnantalon siirtyminen, vaakunan muuttuminen tai ihan muuten vain paremman kuvan ottaminen. Näitä ei huomioida tilastoissa vaan ne ovat ainoastaan mielenkiintoisen kuvan takia esillä.
Kartastokoordinaattijärjestelmän mukaiset koordinaatit olen kaivanut Kansalaisen Karttapaikasta ja ne eivät ole aina täysin tarkkoja, koska minulla ei ole käytettävissä GPS:ää. Seuran olen kirjoitellut vaihtelevilla nimillä eli välillä nimimerkkejä ja välillä oikeita nimiä. Minulle riittää, että tiedän itse kenestä on kyse. A-kuville olen kirjoittanut tarkennuksen kuvan kohteesta.
Kun minulla ei ole yhtäkään kuvaa kunnasta niin ilmaisen sen käyttämällä pienempää fonttia kunnan nimessä. Kunnat, joista minulta puuttuu kylttikuva ja jotka tullevat häviämään lähivuosina olen merkinnyt punaisella - ne pitäisi kuvata siis mahdollisimman pian. Olen myös listannut puuttuvat kunnat erilliseen tiedostoon. Vihreä väri taasen indikoi, että kunta on valmis eli minulla on kunnasta sekä K-, T- että P-kuva. Edelleen olemassaolevien kuntien kunnannimi on listassa lihavoituna.
Seuraavassa listattuna kaikki kunnat, jotka ovat olleet olemassa 1865-01-01 (päivä jolloin nykyinen kunnallisasetus tuli voimaan) jälkeen.
